sunnuntai 6. elokuuta 2023

Myrland (NOR) - Jällivaara (SWE) - Suomi

Hyvin nukutun yön jälkeen aamulla suuntasimme klo 9.30 paikallista aikaa kotimatkalle E6 tietä mukaillen. Norjan mittapuussa kyseessä on varsin norjalainen tie eli hyväkuntoista asfalttia sekä mutkaa mutkaan perään ryyditettynä asuntoautopataljoonilla. Onneksi niistä pääsee ohi. Norja jäi taakse eikä se tälläkään kerralla pettänyt odotuksia. Emme ajaneet sateessa yhtään. Nyt pitää vetää rasti seinään. Yli 1000 km tuli matkaa taitettua ja ainoan kerran tihutti vähän vettä silloin kun Refnesissä odotimme lauttaa. Toki täytyy todeta että tullessa Ruotsissa satoi senkin edestä.

Palatessa vietimme vielä yhden yön Jällivaarassa. Aamulla starttasimme aikaisin, lämpötila oli viileänkostea mutta kun lähestyimme Suomea niin säärintama puski vastaan. Enpä muista milloin viimeksi ajopäivä olisi aloitettu +12 C lämpötilassa ja lopetettu +31 C helteessä. Oman lisämausteensa soppaan toivat juuri samaan aikaan Etelä-Ruotsissa ja Etelä-Norjassa riehunut Hans -myrsky joka ei onneksi reitille osunut vaikka sellaistakin spekulaatiota oli ilmassa.

Summattuna hyvä reissu oli jälleen! Vuonomaa tarjonnee tulevaisuudessa vielä muutoman uuden käyntikerran. Kaiken kaikkiaan hieman yli 3800 km tuli mittariin Helsinki - Å - Helsinki reitillä.


Narvik


Sandletta - Å I Lofoten - Myrland

Aamu oli jälleen aurinkoinen ja suuntasimme E6:lle kohti niin sanottua pääkohdetta eli Å i Lofotenia. 

Uhkakuvat jäätävistä asuntovaunukolonnista eivät pitäneet onneksi paikkaansa kun kirmasimme jo aamukahdeksan aikaan valtatielle. Muutomia yksittäisiä ohituksia tuli tehtyä, mm. kahdeksan hengen saksalainen moottoripyörätiimi jäi taaksemme. Jälkikäteen huomaisimme että keulilla oli Tour Guide -liivilla varustettu henkilö. Itse en ehkä tällaista matkailua jaksaisi. Jää yksi moottoripyöräilyn elementti eli se vapaus pois kun mennään sievässä tahdissa aina valmiiseen pöytään ja majoitukseen.

Tauolla Svalværissa.

Å alkaa lähestymään

Lofoottien saarirykelmän päässä on pieni kylä nimeltä Å. Ja selvennyksenä muista Å -nimisistä kylistä tästä käytetään nimitystä Å i Lofoten. Hämmentävää logiikkaa. Kylä itsessään on varsin pieni. Lokkeja on 100 kertaa enemmän kuin ihmisiä. Upeat maisemat, mopoiluarvoa itsessään nyt kylällä ei ole mutta olihan se kiva käydä siellä. Museotarjonta keskittyi paikalliseen elinkeinoihin eli lähinnä kalastukseen. Hinta oli suht kohtuullinen, 110 NOK.

Autoilijoiden kannattaa huomata että jos tuonne Å:hon menee niin ihan loppuvaiheilla matkassa E10 -tiellä on kaksi maksullista siltaa joiden ylitys ainakin maksaa oman tulkintani mukaan 175 NOK / kerta. En tiedä pitääkö tämä maksaa mennessä ja tullessa. Moottoripyörien ei tarvitse maksaa tienkäyttömaksuja Norjassa, poislukien lautat.

Museoissa pääsi tutustumaan entisaikojen elämään.


Kalastaja-alus. Ei ole paljoa kyselty että pitääkö lähteä merelle vai ei kelistä riippumatta tällaisella purkilla kun on pitänyt saada ruokaa pöytään.

Valaspyssy

Yksi museorakennuksista. Laskekaa lokit.




Å. Taustalla Tindstinden.


Fotofoto. Piti se yksi semi-turistipose ottaa.

Å:sta lähdettiin lounaaksi nautitun Skagentoastin jälkeen (249 NOK). 

Seuraava etappi oli Kvalvika beach mikä on hieman eristyksissä oleva ranta vuorijonon toisella puolen.Ihan kiva paikka, ainoastaan sinne joutuu talsimaan vain 2 km matkan joka kuulostaa helpolta mutta yhdistettynä siihen että siinä tapahtuu samalla n. 400 m nousua sekä saman verran laskua vuoren toiselle puolelle se kannattaa ehkä tehdä jossain muissa kuin mopokamppeissa. Tulipahan kuitenkin käytyä siten että sai edes osittain näkymän rannalle. Ihan alhaalle asti ei jaksanut mennä. Tämän jälkeen suuntima oli enemmän tai vähemmin kotia kohden. 

Paluumatkalle sattui myös Lofotr Viikinkimuseo joka on kyllä käymisen arvoinen paikka. Museo-alue on iso sisältäen mm rekonstruktoidun viikinkien asuinpaikan sekä mm. pienehkön sataman sekä muita tiloja. Kaiken lisäksi samaan aikaan menossa olivat Viikinkifestivaalit mikä tarkoitti että museo-alue oli tulvillaan paikallisia ihmisiä viikinkiasuihin sonnustautuneita. Museo oli erittäin siististi ja asiallisesti tehty. Epäselväksi vain jäi mikä osa oli festareihin liittyvää ja mikä itse museon vakikalustoa.





Loppumatkalla ruokaa tarjosi Svalværin pizzeria. Norjan mittapuulla kohtuulliset hinnat (169 NOK) ja hyvän makuinen annos siirsivät nälkää, joskin paikallisten käsitys kebab-pizzaan laitettavasta kebabista oli hieman eri. Muistuttivat lähinnä käristettyjä kuutiomaisia lihakimpaleita.

Kellon käydessä ilta-aikaa ajatukset siirtyivät majoituksen etsimiseen. Koska sää oli hyvä, ei tullut vettä niin tälläkin kertaa telttamajoitus oli varsin oiva vaihtoehto.

Pienen hakemisten jälkeen se löytyi Myrlandin nurkilta, E6 valtatien pysähdysalueelta.







perjantai 4. elokuuta 2023

Nupen - Sandletta

Viime yön yksiömajoitus vuonon rannalla toimi erinomaisesti, aamupalan jälkeen lähdimme ajamaan tietä 849 pitkin suuntimana Refsnes - Flesnes -lautta.Vuonon ylitystä odottaessamme kohtasimme vasta nyt ensimäisen sadeilmiön Norjassa. Outoa. 



Lautat ovat maksullisia ja niiden maksujärjestelmä on muuttunut hieman siitä mitä viimeksi (2019) olen täällä Norjassa ollut. Käteistä ei enää hyväksytä. Kortilla toki voi edelleen maksaa mutta nykyään on olemassa myös mahdollisuus rekisteröityä FerryPay.no -sivustolle. Ilmeisesti systeemi toimii siten että kun tälle sivustolle antaa rekisterinumeron ja luottokortin tiedot niin maksu menee automaattisesti kortilta kun lautan henkilökunta syöttää tiedot järjestelmään. Ainakin minun osalta tämä ei toiminut vaikka syötin tiedot sivustolle niin siitä huolimatta henkilökunta halusi periä korttimaksun. En tiedä koskeeko tämä sitten moottoripyöriä ollenkaan tai teinkö jotain väärin. No, vuonon yli päästiin joka tapauksessa ilman uintisuorituksia.

Flesnesissä päätimme lähteä tarkastamaan Andenesin kylää mikä löytyy Andøyan saaren pohjoispäästä mikä toki tarkoitti sellaista yli 200 km lenkkiä Sortlandin kaupungista mutta kun nyt täällä kerran ollaan niin sama sitten ajella.

Andenes on lähinnä Nato-lentokenttä jolla on kylän oikeudet. Suorin tie sinne veisi tietä 83 pitkin mutta tietöiden takia tämä pätkä oli suljettu ja kiertotie meni Nordmela -nimisen kylän kautta. Taasen tuli todistettua että vaikka päätiet ovat hyvässä kunnossa alemmilla asfalttiteillä kunto saattaa olla mitä tahansa. Pomppua ja koloa oli jonkin verran muttei Norjan mittakaavassa mitenkään erityisen paljon. Sinänsä ihan kivaa ja suoraa mutkaista pätkää, joskaan ei kovin mäkistä. Mopoiluarvoa tällä kyllä oli, suosittelen.

Kiertotie ei haitannut, se oli nimittäin osa kansallisia turistiteitä (Andøya Scenic Route) ja erityisesti Kleivoddenin pysähdyspaikka oli käymisen arvoinen.

Kleivoddenista merelle

Ja samasta paikasta tielle päin

Andenes

Paluumatkalla vastatuuli alkoi olla huomattava, Lofooteilla perimätiedon mukaan tulee tavallistakin enemmän, tai ainakin näin meitä varoitti alkumatkasta eräs ruotsalainen mopoilija. Puuskainen tuuli voi yllättää ja kuulemma tuli pitää aina molemmat kädet tangolla jne. Tälle varoitukselle ei ihan nähty tarvetta tällä reissulla mutta joku toinen päivä tietenkin tilanne voi olla eri.

Tälle päivälle mahtui myös toinen lautta Melbusta Fiskebøliin. Lähdimme ajamaan pienempää rantareittiä kohden Laukvikaa. 

Majoitus löytyi hämmästyttävän helposti Sandsletta Campingista hintaan 550 NOK. Paikka oli varsin iso ja mukava. Meille tarjoutui mahdollisuus mennään mm. melomaan kajakilla ilman erillistä maksua vuonolle ja pitihän tämä tietenkin hyödyntää. Saunakin tiluksilta löytyi mutta harmillisesti se ei ollut mitkään julkinen sauna tyyliin uimahalli vaan se olikin varattu privaattikäyttöön koko illaksi. Ei sitten saunottu. 

Uimassa toki piti käydä. Nyt siis sain ainakin vedettyä yhden viivan yli bucket-listiltä eli valtameressä uinti. Ei ollut kovin lämmintä mutta ei nyt kovin kylmääkään. Kovin paljoa ylimääräistä aikaa meressä ei tullut vietettyä. Urheilusuorituksemme keräsi hieman katseita kun uimarannan vieressä hollantilaisparikunta oli päättänyt viettää iltaa ulkosalla, asustuksenaan molemmilla paksu untuvatakki ja pipo ja kinttaat. Kuten tuli todettua niin saunaan emme voineet mennä mutta alueella pääsi lämpimään suihkuun joka kustansi kohtuulliset 10 NOK / 4 min.

Kuten sanoin niin leirintäalue oli iso ja kaiken lisäksi respa oli varustettu olut-hanoilla niin pitihän sitä sitten testata ja nauttia terassilla auringonpaisteessa yksi huurteinen. Puoli litraa paikallista Lofotpils -mallastuotetta kustansi 125 NOK eli nykyisellä kurssilla noin 11 eur. Nyt kelpasi odotella huomista päivää, varsinkin kun säätiedote lupaa poutaa.





torstai 3. elokuuta 2023

Jällivaara (SWE) - Nupen (NOR)

Torstai-aamu alkoi aurinkoisena. Alkumatka oli edelleen varsin metsäinen E10 valtatietä mukaillen mutta iltapäivää kohden maisemat muuttuivat vuonommiksi sillä ylitimme Norjan rajan n. 14.30 paikallista aikaa. Tätä ennen Kiirunan kohdilla nautimme hieman välipalaa ja oli pakottava tarve myös laittaa lisävaatetusta päällä vilun uhatessa. 

Kun täällä päin mopoilee niin kannattaa huomioida ettei tankkauspisteitä ole ihan joka kylässä. Kiirunassa kannattaa tankata, seuraava tankkauspiste oli Abiskossa n.  100 km päässä ja sitten seuraava olikin jo Norjan puolella, välimatkaa sinnekin jotain päälle 100 km. Käytännössä kun trippimittariin pyörähtää 100 km kannattaa ryhtyä etsimään tankkauspistettä. Esimerkiksi Riksgränsenissä ei ole polttoaine-asemaa vaikka se on suht suosittu matkailukeskittymä.

Abiskossa tauolla

Kun laskeuduimme alas Jäämeren rantaa ilmasto muuttui hyvin nopeasti ja lämpötilamittari näytti hämmästyttävästi +25 C. Norjassa. Uskokaa tai älkää. E10 yhtyy Narvikin lähistöllä valtatiehen E10 josta jatkoimme pohjoista kohti. 

Brervikin Essolla


Brervikissä taasen hieman tankkausta ja sitten lähdimme ajamaan teitä E10 ja 83 pitkin kohti Harstadia. Helteinen Harstad oli varsin mukava norjalainen kaupunki vuonon rannalla josta teimme ostokset Kiwissä ja pienen keskustakierroksen jälkeen lähdimme ajamaan tietä 849 eteenpäin mistä löysimme Nupen utsiktpunkten (tarkoittanee näköalapaikkaa) lähistöltä telttapaikan. 

En tiedä lasketaanko tämä nyt vuonoksi vai mereksi. Kuitenkin jonkun lätäkön viereen päädyttiin. Ihan kivat maisemat.  Eikä ollut muita. Tuulenpuuska vaan kaatoi puolet Blåband -ruokapussista rantakiville lokkien appeeksi mutta kuitenkin sai sen vertaa syötyä että huomisaamuun pärjäsi. Wilderness stew 4ever.


Ajopäivän päätteeksi päivällinen rantakivillä



Mopot ja teltat löysivät paikkansa vuonon/meren/lätäkön/merivettä sisältävän objektin rannalta

Päivän reitti Ruotsin rajalta

keskiviikko 2. elokuuta 2023

Suomi - Jällivaara (SWE)

 Metsää. Ei muuta. Ohessa kuva päivän päätepisteen nurkilta. ICAsta sen verran evästä että jaksaa aamuun. Matka reitti osapuolleen noudatteli Suomen puolella valtatie 4:ää ja valtatie 8:aa. Torniosta matka taittui Suomen puolelta Aavasaksalle josta lähdettiin jyräämään tietä 98 kohti Överkalixia ja Jällivaaraa. Vettä satoi Överkalixista asti. Ja sataa edelleen vaikka majoituksessa on vierähtänyt jo toista tuntia. Huomenna eli torstaina suuntima kohti Kiirunaa ja Abiskoa.