tiistai 5. heinäkuuta 2016

Skulestad - Uvdal



Jos eilen oli koskipäivä niin tänään oli tunnelipäivä.  Päivä alkoi sateisena, kuitenkin starttaus n. klo 800 Skulestadin nurkilta ja kohti ekaa kohdetta eli Stalheimskleivaa mikä sijaitsee Vinjen ja Gudvangan välillä. Stalheimskleiva on vanha serpentiinipätkä missä jyrkkyys oli peräti 18%. Ajoimme pätkän ylhäältä alaspäin. Suhteellisen lyhyt. Ihan mielenkiintoinen ajaa läpi, mutta viikon Norjan matkaa ei kannata suunnitella siten että kävisi pelkästään täällä ja sitten takaisin. Tulipahan nyt kuitenkin ajettua. Suuntima oli sen jälkeen kohti Aurlandia.

Aurlandfjord

Tien 243 varrelta

Ajoimme tietä E16 pitkin Aurlandsvangeniin ja sieltä Aurlandin tunturin ylitystielle numero 243 josta olimme myös ajaneet Nikon kanssa viime vuonna. Tänä vuonna sää oli sumusempi ja lunta oli reitin varrella paljon vähemmän. Viime vuonna Honda luovutti vilkun lasinsa tien töyssyissä, yritin katsella josko lasin olisi voinut korjata talteen mutta eipä sitä näkynyt. Ihan loppupätkä jyrättiin jonossa hitaiden ameriikan mopojen takana (4 x  Harley-Davidson).



Tie 243 päättyy Laerdalin ja siellä heräsi kiinnostus ajaa läpi (taasen) maailman pisin autoliikenteella tarkoitettu tunneli, eli Laerdal- tunneli. Tunnelilla on siis mittaa peräti 24 km, tällä kertaa pysäytimme tunnelin sisällä levähdyspaikalle. Muutenhan Norjassa tunneleissa pysähtyminen kielletty, ja levikkeet on tarkoitettu vain hätätapauksia varten. Otimme pari kuvaa ja jatkoimme matkaa. Kun olimme jälleen Aurlandissa, pidimme pienen tauon ja lähdimme jo kotimatkalle tietä 50 pitkin kohti Holia.

Tesla parking only

Tie 50 oli mielenkiintoinen, se sisältää hyvin paljon korkeuseroa ja  Laerdalin päässä on hyvin paljon pimeitä ja kapeita tunneleita. Osassa tunneleista oli valot päällä ja osassa ei. Ajaminen pitkässä, kapeassa ja pimeässä ei ole kovin miellyttävä kokemus. Kun tunnelit selvitti niin pääsimme vuoristoylängölle jossa oli todella hyvää leveää asfalttitietä pitkillä mutkilla ja hyvällä näkyvyydellä. Pystyi siis päästelemään aika huoletta. Tieltä 50 jatkoimme tielle 7 Geiloon ja sieltä tietä 40 pitkin kohti Kongsbergiä.

Ylänköaluetta tien 50 varrelta

Aikaisemmilla reissulla olimme jo päättäneet että majoituspaikan löytymiseen pätee kolmen kerran sääntö, eli katto löytyy pään päälle vähintään kolmannella kerralla. Poikkeus vahvistaa säännön. Vaikka mökin hakeminen käynnistettiin perinteiden mukaisesti n. klo 15.37 löysimme majoituksen vasta yhdeksännellä kerralla. Tien 40 varrelta löytyi todella iso ja hyvin varusteltu mökki vain 600 kruunulla, yhteishinta siis neljälle. Tämä on näillä näkyminen viimeinen yö Norjan puolella, seuraava onkin sitten jo Ruotsissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti